Teiskoon tulossa yhteisökylä
(Teisko-Aitolahti 25.9.2009, etusivu)
Yhdessä asuminen maaseudulla on mukavampaa. On hyvä, että arjessa on laajempi joukko, kuin vain ydinperhe. Yhteisöstä löytyy kavereita tekemään erilaisia yhteisiä asioita, perustelee yhteisöasumisen ideaa Hannes Tuohiniitty. Hän on eräs Teiskoon suunnitellun yhteisökylän ydinhenkilöitä.
– Elämässä on eri kerroksia ja nykyään ydinperheen jälkeen tulee ehkä vain sukulaisia, muut ovat puolituntemattomia tuttuja. Yhteisökylän kautta haluamme herätellä vanhaa maaseutukyläyhteisön elvyttämistä, poimien siitä positiiviset puolet, hän kertoo.
– Kommuuniasumista tämä ei kuitenkaan ole, kukin ruokakunta elää omissa taloissaan ja taloudessaan. Yhteisöllisyys toteutuu muussa tekemisessä.
Teiskon yhteisökylä pysyttelee poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomana. Tärkeitä periaatteita ovat kuitenkin yhteisöllisyyden lisäksi ekologiset asiat.
– Ympäristönäkökulma toteutuu esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannossa. Tilalle on tulossa oma sekapuuhakkeella toimiva lämpö- ja sähkövoimalaitos
Perheet ja ruokakunnat rakentavat asuntonsa itse. Ympäristö otetaan luonnollisesti huomioon rakentamisessakin
– Emme esimerkiksi lähde rakentamaan passiivitaloja, koska niissä käytettävä polyuretaanieriste on ympäristölle rasite. Sen sijaan rakennamme kyllä energiataloudellisia taloja, mutta huomioiden koko elinkaaren. Energiaa tuotetaan kuitenkin uusiutuvasta puuhakkeesta, osittain omalta tilalta tuotettuna.
Yhteiskäytössä olevilla tiloilla vähennetään yksittäisen perhekunnan rakennustarvetta. Yhteiskäytössä on muun muassa sauna ja pyykkitupa.
– Rakennamme myös keittiön ja kokoontumistilat. Yhteisruokailu järjestetään kerran viikossa. Sen tavoitteena on paitsi kanssakäymisen lisääminen, myös arjen helpottaminen, kun ei joka päivä tarvitse miettiä, mitä ruuaksi laittaa.
Yhteisökylään liittyy läheisesti myös noin 60 hehtaarin luomutuotantotila, jossa tuotetaan puhdasta lähiruokaa monipuolisesti kylän tarpeisiin, pyrkimyksenä on omavaraisuus. Tilan töihin voivat yhteisön jäsenet halunsa mukaan myös osallistua. Tilan pidon ottaa harteilleen Hannes Tuohiniitty itse. Hän on koulutukseltaan agrologi.
– Kiinnostuin yhteisöasumisesta oikeastaan ruuan tuotannon kannalta. Luomuruoka on mielestäni pidemmällä tähtäimellä kestävämpi tuotantotapa kuin tehotuotanto. Bulkkituotteita ei ole tarkoitus kasvattaa, vaan monipuolisesti eläimiä, kasveja ja puutarhatuotteita.
Teiskon kirkon läheltä on suunnitteilla ostaa tila, pinta-alaltaan noin 60 hehtaaria. Noin puolet tilasta on viljeltyä peltoa, puolet metsää. Tila sijaitsee kävely- tai pyörämatkan päässä linjan 90 reitistä. Rantaviivaa on muutama sata metriä.
Yhteisöön etsitään parhaillaan lisää jäseniä, tavoitekoko on kymmenen perhettä tai ruokakuntaa..
– Tavoite on, että ensi vuoden alusta koossa on hankkeeseen sitoutuneita perheitä tarpeeksi lainan hakemiseen. Sitten tehdään esikauppasopimus, jossa ehtona olisi, että rakennusluvat saadaan. Kaavoituksen suunnitteluun haemme avustusta Kantri ry:ltä, kertoo Hannes.
– Mukana on tällä hetkellä kaksi hankkeen perustanutta perhettä ja tapaamisia on ollut jo usean muunkin asiasta kiinnostuneen perheen kanssa. Aktiivisimmin mukaan näyttävät lähtevän nuoret perheet ja toisaalta eläkeikää lähestyvät, yksin asuvat naiset.
Kylän periaatteisiin kuuluu avoimuus ja ulospäin suuntautuminen. Ajatuksena on myös tarjota työtilaisuuksia ja kumppanuutta esimerkiksi tilan tuotteiden jatkojalostamisessa sekä kyläläisille että muille lähiseudun alueelle. Yhteisökylän asukkaat ovat suurimmalta osaltaan lapsiperheitä, joten Terälahden koulun tulevaisuuteenkin yhteisö vaikuttaa.
Hannes Tuohiniitty on ollut yhteisökylähankkeissa mukana aiemminkin. Teiskon yhteisökylän ideaa on pyöritelty pienessä piirissä jo 2000-luvun alusta.